|
Turun kansallinen kaupunkipuisto |
Turun kansallisen kaupunkipuiston rooli nojaa kolmipolviseen teemaan Kruunu – Kirkko – Kulttuuri, joka luonnehtii kirkollisen ja hallinnollisen elämän järjestystä sekä kuvaa sivistyksen korkeaa tasoa Aurajoen kaupungissa – Turussa – kansallisen historian merkittävimmässä keskuksessa. Kansallisen kaupunkipuiston statuksen saaneen kaupungin luonto- ja kulttuuriarvot ovat valtakunnallisesti erityislaatuisia. Se on myös merkki siitä, että kaupunki haluaa kehittyä ja rakentaa uusia arvoympäristöjä, toteuttaa laadukasta ja kokonaisvaltaista kaupunkisuunnittelua. Pyrkimyksenä on tuottaa uusia näkökulmia kaupunkisuunnitteluun.
Kaupungissa kulttuuriympäristön ja luonnon monimuotoisuus sekä ekologisten käytävien olemassaolo ovat korostuneesti riippuvaisia maankäyttöratkaisuista, erityisesti rakentamisen kohdentamisesta. Viheryhteyksien merkitys niin sosiaalisen kuin biologisen ympäristön kannalta on tärkeää. Kaupunkirakennetta tiivistettäessä lähivirkistysalueet tulevat yhä tärkeämmiksi. Kaupunkipuiston on tarkoitus koota eri tavoin arvokkaat osaset yhteen, jotta kokonaisuus hahmottuisi entistä paremmin. Kyse on myös kaupunkikuvan kehittämisestä; hyvän ympäristön toteuttamisesta. Viherrakentamisen lisäksi hyvä julkinen rakentaminen voi nostaa epämääräiseltä tuntuvan miljöön tasoa huomattavasti ja myös moottoriliikennettä varten tehdyt, tasokkaasti toteutetut rakenteet parantavat ympäristöä suuntaamalla liikennettä ja pysäköintiä entistä paremmin.
Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen edellyttää hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista. Suunnitelma tehdään yhdessä kaupungin ja alueellisen ympäristökeskuksen kanssa ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. Suunnitelma voi olla luonteeltaan yleispiirteinen, tasapuolista hoitoa ja kehittämistä palveleva periaateohjelma. Yksityiskohtaisia käytännön hoitotöitä ohjaavat edelleen aiemmat alue- tai omistajakohtaiset hoito- ja käyttösuunnitelmat ja ajantasainen kaavoitus. Ne eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman kanssa.
Tuomiokirkolta alkavan Piispankadun seutu on maamme merkittävimpiä rakennettuja ympäristökokonaisuuksia. Kohde on aikanaan ollut statusarvoltaan Turun parhainta aluetta, jolla asui kirkon ja koululaitoksen palveluksessa työskenteleviä korkeassa asemassa olevia virkamiehiä ja varakkaita porvareita. Suuri osa vaurauden ja sivistyksen osoituksiksi pystytetyistä arvorakennuksista on säilynyt. Alueen kenties tunnetuin rakennustaiteellinen nähtävyys on Akatemiatalo, jonka interiööriä pidetään maamme kauneimpana. Vanha ja uusi kasvava yliopistoalue, vanhan kaupungin paraatipaikat, kasarmialue sekä yläjuoksun varren työympäristöt ovat ajan mittaan kasvaneet kiinni toisiinsa muodostaen laajan, kulttuurihistoriallisesti monimuotoisen ja kerroksellisen alueen, jonka vanhimmat osat ovat 1600-luvulta.
Kirkon ympäristöstä pohjoisempaan siirryttäessä maiseman ylevä luonne muuttuu tehdasrakennusten myötä arkisemmaksi. Valtaosa alueen teollisuusrakennuksista ovat nykyisin Åbo Akademin käytössä. Rautatehtaan kortteli ”Arken” on erityisen onnistunut esimerkki ympäristöarvoja kunnioittavasta olemassa olevan rakenteen kierrättämisestä ja erityyppisten rakenteiden yhteensovittamisesta täydentävällä uudisrakentamisella. Sibeliuksen puistossa jokimaisemaa hallitseva, Kalmin istuttamaksi sanottu tammi muistuttaa meitä akatemian muotopuutahan paikasta.
Piispankadun vartta hallitsevat 1800-luvulta peräisin olevat rakennukset, jotka nekin ovat korkeakoulujen käytössä. Alueella on säilynyt myös merkittäviä asuinmiljöitä, kuten ’Tupakkatehtaan talot’ (Piispankatu 7 - kortteli) sekä muita pihapiirejä, jotka yhdessä muodostavat mielenkiintoisen ja vaihtelevan asuinalueen. Kasarmialueen luoteiskulmassa on jo 1800-luvun lopulla puistoksi osoitettu Tuomaanpuisto viheralueineen, leikkikenttineen ja kansallisine muistomerkkeineen. Hoitamaton puistikko-osuus Tuomaanpuiston mäen päällä on kaupunkilaislasten mieleen oleva epämuodollinen ja jännittävä leikkipaikka.
Osa-alue on valtakunnallisesti huomattava kampuskokonaisuus. Arvoasemansa vakiinnuttaneiden rakennusten lisäksi Tuomiokirkkokadun, Porthaninkadun, Piispankadun ja Henrikinkadun rajaamassa korttelissa olevat 1960- ja 1970-luvun korkeakoulurakennukset aikansa tuotteina samoin kuin hyvää ja laadukasta laitosrakentamista edustavat kasarmialueen uudet yliopistorakennukset voidaan katsoa olevan merkittävä osa elinvoimaista korkeakoulualuetta. Alueen vanhoissa pääosin 1900-luvun alussa rakennetuissa puutaloissa myös asutaan ja taloja ja pihoja hoidetaan miljöötä kunnioittaen. Koko osa-alue on kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeää aluetta. Alue kuuluu maakuntakaavan rakennetun ympäristön suojelukokonaisuuksiin. Jokivartta pitkin on osoitettu rakennettavaksi yhtenäinen ulkoilureitti, jonka lopullisen sijainnin määrittelee tarkempi maankäytön ohjaus. Reitin rakentamista tulee kiirehtiä.
Tuomaanpuisto tarvitsee pikaisesti kunnostusta, huomioiden kuitenkin sen, että julkisten alueiden 1800-luvulta peräisin olevaa puustoa uusittaessa vaarana ovat liian kirjavat tulkinnat historialliseen miljööseen sopivista lajeista. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa tulisi opastaa sopivien kujannepuiden valitsemisessa ja tähdätä yhtenevien istutuskokonaisuuksien luomiseen ja ylläpitoon. Tuomaanpuiston luoteisosan hoitamaton kukkulapuistikko on rikastuttava lisä viereiselle, normitetulle viheralueelle. Kukkula tarjoaa virikkeellisen leikkiympäristön lähialueen lapsille. Näköalapaikan arvokkaita, nykyisellään kasvillisuuden peittämiä näkymiä historiallisen keskustan suuntaan voitaisiin avata ja samalla tukea valoa vaativien jalopuiden kasvua. Hoito tulee toteuttaa kohteen epämuodollisen luonteen kärsimättä.
Koska Piispankadun alueella ei ole lainkaan läpiajoliikennettä voisi koko Piispankadun aluetta kehittää pihakatumaisempaan suuntaan, esimerkiksi uusimalla katupäällysteitä vaihtaen niitä alkuperäisiin kivetyksiin tai jopa sorapäällysteisiksi. Jo nyt alue on varsin vireässä virkistyskäytössä ja suunnittelulla alueen kehittämistä tulisikin jatkossa ohjata ’kaupunkiolohuoneen’ suuntaan, julkiseksi tilaksi. Alueen kehittämistä ja käyttöä suunniteltaessa tulee muistaa, että vaikka aluetta leimallisesti pidetään kampusalueena, on se myös merkittävälle osalla turkulaisia asuinmiljöö ja kotiseutu.
Turussa, 6.5.2008
Piispankatuyhdistyksen lausunto Turun kaupungin kansalliseen kaupunkipuisto-ohjelmaan
|
