(TS kirjoittajavieras, 11.9.2000)

Monella on käsitys, että merkittävät yhteiskunnalliset ratkaisut tehdään jossain kaukana, Helsingissä tai Brysselissä. Siksi usein koetaan myös päätöksentekoon vaikuttaminen vaikeaksi. Kuitenkin kuntien päätöksentekovalta ja vapaus järjestää omat peruspalvelunsa on kasvanut koko edellisen vuosikymmenen.

Perustuslakiin kirjatun itsehallinnon periaatteiden mukaan kunnat vastaavat kansalaisen kannalta keskeisimmistä peruspalveluista. Karkea arvio on, että kunta vastaa 2/3 kansalaisten peruspalveluiden toteuttamisesta.

Turussakin kaupunginvaltuutettujen vallassa on enemmän sellaisia arvovalintoja, jotka ennen kuuluivat valtion keskushallinnolle. Kuntalain mukaan kunnan toiminnan tulee tukea asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä kunnassa. Hyvinvointipalvelujen säilyttämisen edellytyksenä on, että kyetään saavuttamaan tasapaino kuntien tehtävien ja voimavarojen välillä.

Yhtenä voimavarana kunnissa hyvinvoinnin tuottamisessa ja kestävän kehityksen edistämisessä ovat kansalaisjärjestöt. Kun kuntien vastuu on kasvanut, ovat monet järjestöt olleet tukemassa kuntia. Ne tuottavat hyvinvointia kaikille kuntalaisille, ja siten vahvistavat kuntien omaa palveluverkkoa. Monet hyvät asiat pienten koululaisten iltapäivähoidosta vammaisten sopeutumisvalmennuskursseihin ovat juuri järjestöjen aikaansaamaa yhteistä hyvää.

Järjestöjen keskeinen merkitys Turun kaupungille on myös siinä asiantuntemuksessa, jota ne tarjoavat kukin omalta erityisalaltaan. Vahvuus on siinä, että järjestöt tuntevat jäsenensä - ne ovat lähellä ihmistä - tätä asiantuntemusta kaupungin olisi vaikea saada mistään muualta.

Vaikuttaminen kunnalliseen päätöksentekoon ja esim. potilasjärjestöjen edunvalvontatyön merkitys on kasvanut taistelussa hyvinvointivaltion säilyttämisestä.

Turun kaupungissa toimii kaupunginhallituksen asettama yhteistyöelin, vammaisneuvosto. Puolet vammaisneuvoston jäsenistä on kaupungin eri hallintokuntien edustajia ja toinen puoli eri vammaisjärjestöistä. Keskusteluyhteys kaupungin ja järjestöjen välillä on siis hyvä. Vammaisneuvoston merkitys keskustelu- ja vaikuttamiskanavana on keskeinen silloin, kun päätetään Turun peruspalveluista. Kaupunkimme ja sen palvelut voisivat olla hyvin toisenlaiset ilman sitä työtä, jonka vammaisneuvosto on tehnyt seuraamalla ja kommentoimalla kaupunkimme päätöksentekoa.

Järjestöjen toiminnan kivijalka on vapaaehtoistyö - Turussakin sadat ahkerat ihmiset antavat työpanoksensa vastikkeetta kaikkien hyväksi (usein päivätyönsä lisäksi). Palkkana on hyvä mieli - kaikille.

Turun kaupunki jakaa järjestöille toiminta-avustuksia, jotka mahdollistavat järjestöjen perustoiminnan. Summa sinänsä ei ole järin suuri. Esimerkiksi Turun kaupungin terveyslautakunta jakaa elämänhallintaa lisäävien järjestöjen työhön vuosittain noin 770 tuhatta markkaa - pieni summa huomioiden sen jakajien määrän. Turussa toimii tällä hetkellä yli 50 rekisteröityä vammaisjärjestöä, ja tuota summaa ovat olleet jakamassa myös muut Turun alueella toimivat hyviä elämäntapoja ja elämänhallintaa edistävät yhdistykset. Hyötynä tästä avustuksesta kaupunkimme on saanut sellaista, jonka rahallista arvoa on vaikea mitata.