Kaupunkilaisten tasa-arvoisuuden parantamiseen tähtäävät hallintokuntakohtaiset tasa-arvosuunnitelmat (Turun kaupunginvaltuusto, aloite,  5.5.1997)

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.9.1996 Turun kaupungin tasa-arvosuunnitelman. Yli puolet suunnitelmasta käsittelee Turun kaupunkia työnantajana ja työnantajan velvoitteita henkilöstöään kohtaan. Tämä painotus on ymmärrettävä siinä mielessä, että myös tasa-arvolaki, johon suunnitelma pohjautuu, painottuu samalla tavoin lähinnä työsuhdekysymyksiin. Näiden työsuhdekysymysten osalta suunnitelmaan liittyy myös hallintokunnille annetut ohjeet, joissa hahmotellaan suunnitelman toimeenpanoa yhdessä henkilöstön kanssa ja suunnitelman seurantaa, eli voidaan sanoa, että näiltä osin suunnitelma on toivottavasti pannut ainakin alulle prosessin tasa-arvon kehittämiseksi Turun kaupungin työsuhteissa.

Turun kaupunki on kuitenkin paljon muutakin kuin työnantaja: se mm. tuottaa asukkailleen palveluita näiden maksamilla verorahoilla ja näin ollen myös asukkailla on oikeus vaatia kaupungiltaan tasa-arvoista kohtelua. Koska epätasa-arvo ei ole pelkästään naisten ongelma, ei ole myöskään aiheellista rajoittua vain sukupuolten tasa-arvon tarkasteluun vaan kaupungin toiminnan arviointi tasa-arvonäkökulmasta avaa mahdollisuuden ottaa huomioon laajemminkin eri kansalaisryhmien, kuten lasten, vanhusten, vammaisten, maahanmuuttajien ym. erityiset tarpeet. Tasa-arvosuunnitelma käsittelee nykyisellään muutamilla riveillä kunnallisia toimielimiä, kunnallisia palveluita, kasvatusta ja opetusta sekä tiedotusta. Uudessa suunnitelmassa on selkeästi määriteltävä sen seuranta ja toteuttaja. Uusi tasa-arvosuunnitelma on toteutettava ripeästi ja toteutukseen on saatava mukaan kaikki hallintokunnat, ei vain työnantajina, vaan yksikköinä, joiden koko toimintaa ja erityisesti palveluntuotantoa tarkastellaan tasa-arvonäkökulmasta. Tätä nk. läpäisyperiaatetta noudattavat mm. valtioneuvoston antama Suomen hallituksen tasa-arvo ohjelma ja kaikki Suomen hyväksymät kansainväliset tasa-arvo ohjelmat.